1300-luvusta peräisin ainutlaatuinen kirkko
Vormsin Pyhä Olavin kirkko on saaren historian ja kulttuurin päämuisto. Ruotsalaisten paon jälkeen toisen maailmansodan lopussa oli Hullon kylässä sijaitseva kirkko pitkään tyhjä. Kirkko vihittiin Pyhän Olavin päivänä vuonna 1990. Ehdottomasti katso omanperäistä neliömuotoisella pohjakuvalla kirkkosalia ja tutki kuorohuoneen sisäkatossa olevia kattomaalauksia.
Vormsin Pyhä Olavin kirkon erikoispiirre on tornin puute, kirkkokello riippuu oven kohdallaan korkean katon alla. Kirkon portaissa on kaksi vankkajuurisia mäntyä, jossa on ollut häpeäpaalu. Vormsilla sijaitsee maailman suurin rengasristien kokoelma. Rengasristejä alettiin saarella käyttämään 1600-luvulla. Vanhin säilynyt risti on vuodesta 1743, nuorempi vuodesta 1923. Kaikki ristit ovat talonpoikien valmistettuja. Monilla rengasristeillä on selvä kirjoitus, mutta monet ovat alkeellisella muokkauksella ja niillä on paljon kielivirheitä. Usein on risteillä kylien nimiä, joskus tilojen nimejä, mutta melko aina on niillä perhemerkkejä. Rengasristeillä on usein monia vuosilukuja, jotka kaikki näyttävät kuolinpäiviä. Kuolinpäivä merkittiin ilmeisesti vanhalle perheristille, kun haudalle pantu puuristi oli lahonnut. Rengasristien inventoimista aloitti taideministeriö vuonna 1977.
Kirkkomaan sisäänpääsyn vieressä näkee 2. kesäkuuta vuonna 1929 pystytettyä Viron vapaussodan muistomerkkiä. Se on yksi vähäisistä muistomerkeistä, joka Neuvostoliiton aikana jäi pysymään. Muistomerkki on paikallisesta graniitista ja sille on kirjoitettu kolmen vormsilaisen nimet, jotka kuolivat vuonna 1919 vapaussodassa: J. Liljebäck, H. Timmerman ja L. Sträng. Katso videota alla Vormsin kirkon hautausmaalla tapahtuneet talkoista.