Ajasta puretut talot

Suuremõisan kartanokompleksin rauniot

Vuonna 1604 Vormsin saarelle perustetun Suuremõisan kartanon ensimmäinen omistaja oli Magnus Brümmer. Siitä on tullut myös kylän ruotsinkielinen nimi Magnushof. 1620-luvusta alkaen kartano kuului senaikaisille Haapsalun kaupungin omistajille, de la Gardie aateliperheelle. Vuonna 1691 kartano luovutettiin Ruotsin vallalle. Vuonna 1894 alkaen kartano kuului Viron vallalle ja siellä oli neitojen toipilaskoti. 1920-30-luvuilla kartanon päärakennusta ei käytetty ja se hajotettiin.

Talosta on säilynyt pieni rauniokumpare muutaman muuriosan kanssa. Suurempi osa ulkorakennuksistakin on hävinnyt tai raunioina. Kokonaisena, mutta uudistettuna, on säilynyt vain viinatehdas ja osa navetasta. Iso puistokin on säilynyt.

Suuremõisan harakkamyllyn rauniot Suuremõisan kylässä sijaitsevat Suuremõisan harakkamyllyn rauniot. Säilynyt on kartiomuotoinen kivimuuraus, joka on myähempänä aikana sisältä tuettu piirimuurauksella. Rakennusaika on luultavasti 1700-luvun loppu tai 1800-luvun alku.

 

Suuremõisan harakkamyllyn rauniot

Suuremõisan kylässä sijaitsevat Suuremõisan harakkamyllyn rauniot. Säilynyt on kartiomuotoinen kivimuuraus, joka on myähempänä aikana sisältä tuettu piirimuurauksella. Rakennusaika on luultavasti 1700-luvun loppu tai 1800-luvun alku.

Ortodoksikirkko Hullossa

Venäjän Ortodoksikirkko rakennettiin Hulloon vuonna 1889 ja se toimi vain 35-40 vuotta. Jo 1937 jumalanpalvelukset olivat loppuneita ja kivikirkon ikkunat olivat naulattuja. Vuonna 1938 oli seurakunnassa 7 sielua. Kolhoosin aikana käytettiin kirkkoa varastona ja nykyään sijaitsee se korjaamatta turmeltuva kirkko työpajan alueella.